Christine Sioui-Wawanoloath

Christine Sioui-Wawanoloath
nehirowisiw
awin miaiskwew Meckotcita
askik iriniwKanata Meckotcita
e icinikasotcChristine Meckotcita
e ici wirakaniwitcSioui, Wawanoloath Meckotcita
pitc ka nitawokitc1952 Meckotcita
taci we otcitcWendake Meckotcita
WitcicanMonique Sioui Meckotcita
OnitcanicaAlexis Wawanoloath Meckotcita
tan e ici arimowetc, e ici masinahiketcemitikocimo, langues algonquiennes, anglais Meckotcita
kiskinohamasowincollège Manitou Meckotcita
genre artistiquepoésie, théâtre, artiste visuel ou artiste visuelle Meckotcita

Manawan/Wemotaci meckotcita

Wendake pe otciw Christine Sioui-Wawanoloath ote Kepek askik, Odanak ki taci matcekiw. Masinahike iskwew kaie tesinikew, kaskina kekocicicriw ocitaw. Ka ponipimatisiritci otawia, ki koski kiweriwa okawia nete Odanak acitc nicto onitcanica. Ekote kaki ici matceketc kaie e tesiniketc. Ki pitikew nictam nehirowisi kiskinohamatowokamikok (collège Manitou) ote Opictikweak. Ki kiskinihamaso e tesinikaniwonik, e masinatcikenaniwonik, kaie ki kiskinohamaso atisokaniw ke mi nosinetatc kaie Moriak. Ki otamiro ote Ottawa ka ici masinatcikaniwonik kaie ka natowi kiskeritcikatek tipatcimo masinahikanik nete Frobisher Bay acitc Val-d’Or. 1985 ka tato piponikarik, ki nikaniw centre d’amitié autochtone nete Val d’Or. Minawatc 1992 nac asko 2002 ki ici matcaw ki otamirotaw iskwewa ko ka nekatcihakaniwiritci "femme autochtones du Québec" otci. Minawatc 2002 nac asko 2008, otci ‘’Terres en vues’’. Ki ocitaw kaie tapwatcike awaci wapitcikaniw, "La légende des oiseaux qui ne savaient plus voler". Femme Autochtone (1995), Toloti. Présence autochtones (2003), Natanis. Le loup des Gouttière (2005), Nanibôssad ôtloka : La lune raconte (2011). Kaie pièce de théâtre kimi ocitaw, aniheriw "Femmes et esprits" acitc "Hommes et esprits". Kaskina sa wiec ki ititoskew.


Opitciwan meckotcita